Tietoja minusta

Oma kuva
Toimintaterapeutiksi tullut tradenomi ja tuore rintamamiestalon asuja kerää asioita blogiin muistin tueksi ja konkretisoi ajatuksia kirjoittamalla.

torstai 10. toukokuuta 2012

Ilman varpaita

Hankin joitakin vuosia sitten itselleni selkävaivaisena semmoiset pohjattomat kengät, joita käyttämällä saa aktivoitua jalkapohjan pieniä lihaksia. Ne voitaneen laskea "halusin, ostin, en käyttänyt" -kategoriaan, vaikka muutaman kerran jalassa olivatkin, esimerkiksi Chilen reissulla tulivat arvoon arvaamattomaan lentokentällä ja pitkällä lennolla (vähän olivat kyllä hikiset). Kengillä oli tarkoitus juoksennella luonnossa, asfaltilla taapertamiseen ne eivät sopineet, sillä pohjamateriaali ei olisi kestänyt ainakaan pitkään. Suosikkilenkkeilymaastoni Ruissalossa on "valitettavasti" suurin osin luonnonsuojelualuetta, joten polulta poikkeaminen ei tullut kyseeseen, ja valitsin useimmiten normaalit lenkkarit, ehkä tavan vuoksikin. Lisäksi tossut olivat luvattoman rumat. En osaa sanoa mikä näistä syistä oli suurin siihen, että tossukat jäivät vaatehuoneen pimentoon.

Nyt kevään tullessa muistin ja kaivoin esiin hylkäämäni jalkineet ja ne olivatkin vappupiknikillä mukana. Ei auta, ovat edelleen rumat ja hiostavat. Niinpä eilen nähdessäni urheiluliikkeen mainoksen, jossa kerrottiin paljasjalkakenkien esittelijöiden kokoontumisajoista ja kivasta alennuksesta, ajattelin, että lähdenpä tutustumaan tämän päivän tarjontaan, josko olisivat saaneet aikaiseksi tehdä kivannäköiset ja mukavat kengät. Lapseni viihdyttäessä esittelijöitä kokeilin kolmet eri kengät ja lopuksi huomasin ostaneeni aivan mahtavannäköiset peikkotossut! Saman valmistajan vaihtoehtoja olivat myös tarrallinen hurjanvärinen jumppatossu sekä keveämpi, tukevampipohjainen juoksutossu. Päädyin kuitenkin näihin "tavallisiin", koska luulisin itselläni olevan eniten käyttöä ihan kärryttelylenkeillä. Näitäkin voi tosin käyttää jumpassa, täytyy joskus kokeilla. Ovat siitäkin kätevät, että voi heittää pesukoneeseen! Esittelijä suositteli käyttämään paljaaseen jalkaan, mutta varvassukkiakin oli muutamaa paksuutta. 

Suurin syy uudelleenheränneeseen kiinnostukseeni on oma selkävaivaisuus ja kiinnostus ylipäätään kehon toimintaan ja kokonaisvaltaisuuteen. Uskon hyvin pitkälti siihen ajatukseen, että hyvinvointi lähtee varpaista siinä merkityksessä, että jalkoja huoltamalla voi vaikuttaa koko olemukseen ja ryhtiin ja varvasvaivat voivat ilmetä pitkän ajan kuluessa esimerkiksi päänsärkynä. Vaivoilla on siis tapana kiipiä ja parasta olisi aloittaa alhaalta jos mielii korjausta ylemmäs. Niinpä jatkan omaa lantionoikaisuprojektiani lähtemällä lenkittelemään varpaita heilutellen. Esittelijä sanoi myös, että "juuri synnyttäneelle" - hehheh - on tärkeää aktivoida koko jalkaterän aluetta, sillä raskausaikana jalkaholvi laskeutuu ja jalka leviää. Koska minusta ei ole tekemään nenäliinannostojumppaa telkkaria katsoessa, hoitelen jumpan mieluummin lenkin ohessa. Miten tehokasta! (Ja toimintaterapeuttista.)

Otsikko on sisareni innoittama, pienenä tyttönä hypellessään kesällä ilman kenkiä ja sukkia oli hän omien sanojensa mukaan aina iiman vaapaita. Tämä kesä menee itsellänikin mahdollisimman paljon varpaitta, kengillä tai ilman. Vaatehuoneeseen en kyllä näitä laita.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti