Tietoja minusta

Oma kuva
Toimintaterapeutiksi tullut tradenomi ja tuore rintamamiestalon asuja kerää asioita blogiin muistin tueksi ja konkretisoi ajatuksia kirjoittamalla.

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kaappientyhjennyssämpylät

Ei millään osaa olla himassa yksin tekemättä mitään! Ihme tauti. Jonkun aikaa surffasin netissä, mikä pistää pidemmän päälle hermostuttamaan, joten minä rupesin leipomaan. Muutto on tulossa, joten päätimme tyhjentää ruokakaapit mahd tyhjiksi ennen sitä. Ei sillä, että meille mitään herkkua pääsisi kaappeihin kertymään. Yksi paketti savoiardikeksejä on muuten jostain kumman syystä säilynyt! Pitänee duunata yksi (isohko) tiramisu vielä täällä asuessa, kuitenkin paketti painaa varmaankin 100g, joten ei kyllä jaksa kantaa.

Erityistaitoni on olla leipomatta ohjeen mukaisesti. Mikään sämpyläresepti ei säväyttänyt, joten päätin tehdä oman. Pakkasessa oli eräästä uunikana-ateriasta (kyllä, se oli oikeasti kana, enkä osta sellaista enää) jäänyttä kypsää ohrasuurimoa ja lisäksi muutama tuoreen salvian lehti. Vähän sipulia vielä ja siinä se makoisan sämpylän alku. Enää pitäisi leipoa... Intoa piisaa, taitoa ei niinkään, kärsivällisyyttä vielä vähemmän. Ongelmani lienee kyllä oikeastaan se, että en pysty säilyttämään kiinnostusta asioissa niin pitkään, että kykenisin tutustumaan kaikkiin vaikuttaviin tekijöihin kunnolla. Silloin kun on pakko, esim töissä, koulussa ja lapsen kakkapesulla, pystyn tiristämään tarkkaavaisuuteni äärimmilleen ja suuntaamaan sen tarvittavaan asiaan tarpeeksi kauan. Asioissa, joiden lopputuloksella ei oikeasti ole väliä vaan tärkeintä on tekeminen, menen yleensä tunteella. Leipominen, ompelu, askartelu... Näitä riittää. Joskus käy tuuri ja lopputulos on jees. Joskus lopputuloksen voi luovasti käyttää jossain muualla kuin aiotussa. Joskus...

Tällä kertaa sämpylöistä tuli loistavia! Tosi pehmeitä ja sipulista, kananrasvaisesta mmmmm ohrasta ja salviasta tulee kiva maku tylsään vehnäsämpylään. Oon iloinen! Ja täynnä.

Tässä resepti, luulisin, että sämpylöitä tuli 15 kpl, en ole varma kun kaikki söivät niitä niin nopeasti.

1dl maustamatonta jugurttia
1,5dl rasvatonta maitoa
2 kevätsipulin nuppia (niitä tuoreita, pieniä, varrellisia siis)
5 salvian lehteä
2,5 dl (ehkä) kypsiä ohrasuurimoita, jotka on kypsennetty kanan alla uunissa
5dl (ehkä) vehnäjauhoja
1 ps kuivahiivaa
0,5dl rypsiöljyä
1-2tl merisuolaa
1rkl ruokosokeria

Lämmitä maitotuotteet lämpimämmiksi kuin käsi. Sotke kuivahiiva jauhoihin, sekoita nesteeseen, lisää sokeri, suola ja silputtu salvia. Anna pamppaantua sillä aikaa kun pienit sipulin. Lisää sipulit ja ohrat taikinaan, lisää vehnäjauhoja ja melkein lopussa öljy. Vaivaa kunnolla. Kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä, leivo sämpylöiksi, kohota vielä vähän. Uuni 225C, 12 min pienet sämpylät, 14 min isot sämpylät.

Mikä on tämän tarinan opetus? Ylijääneet riisit, pastat, ohrat, puurot kandee pakastaa ja käyttää sämpylöihin. Tulee vähän erilaista ja säästät rahaa ja luontoa. Pihistäjän lisävinkki: jos salaatti on kurtistunut (jätän nyt metaforat väliin), laita lehdet kylmään veteen vaikka salaattilinkoon jääkaappiin. Parin tunnin päästä ne ovat kuin vastanostettuja. Ja TAAS säästyi 2 euroa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti